Juuri postaamisten vähyydestä näkee sen että oikeasti asun täällä. Enää asiat mitä näen ei ihmetytä. Nyt olen päässy aika kokonaan ylitte masisfiiliksistä ja melkein pelästyin et mitä, enää viisi viikkoo täällä ja sitten päälle vähän reissua. Niin kai aina käy, kun alkaa hyvin viihtymään niin sitten pitääkin lähteä. Mut onneksi vielä on aikaa. Uskomatonta on se et tää kaupunki on nyt mun koti ja ehkä en koskaan tule edes käymään täällä. 13.6 on lento Gdanskista Turkuun. Sitten 15 pvä alkaa titanikissa harjoittelu ja siipiarki.

Tuntuu et ranskan kielen oppiminen on jumahtanut. Olen siinä pisteessä et mun pitäsi alkaa aktiivisesti opiskelemaan kummallisempien verbien taivutuksia ja muita. Mut kerran laiska niin koko ajan laiska.

Tuli pe käytyä katsomassa Alice dans la pays de merveilleuse, joka oikeesti yllätti positiivisesti sillä olen aina vierastanut koko tarinaa. Äh, en mä tälläsiä haluu kirjoitella.. eli elämä on uomissaan.

Enpä muuta osaa sanoa vaikka kaikennäköistä tullut puuhattua.

Eiku joo, Angersin kaupungin monet kasvot! Lauantaina näin suomityttöjä ja ilta vei meidät yökerhoon, joka on mainitsemisen arvoinen. Sinne meni oma yökerhobussi, 20 min matka keskelle ei mitään missä jökötti sitten yökerhokompleksi. Sisäänpääsymaksu 10 ja narikka 2 ja bussi sinne ja takasten 3 e. Paikka oli karmiva, melkein tuli ikävä Onneloita, oli niin ällötävä ja kallis ja että mä nautin! Uv valot ja laserit, valokaapeliakin taisi löytyä. Deejii höpisi koko ajan paskan musan päälle jotain et jee, hyvää iltaa angers, mikä meno tai jee, tänään muuten on Fransoisin tai jonku syntymäpäivä. Ja mun slowmotion tanssi kirvoitti kummastuneempia katseita kuin vorttessa ikinä. You aare crazy. Jätin sen sitten suosista vähemmälle. Pitäis varmaan oppia tanssimaan oikein. Kaksi tuntia oli pakko viettää siellä kun aamun eka kyyti lähti vasta 04.30. En muutne oo nähny niin paljon tyhmän näkoisiä ranskalisia kuin siellä: pari huonoa kännykuvaa:





ja carrefourin neljän euron popcorniämpäri, ajatuskin on ällö!