Niinhän se menee et kun ulkona on plus 20 ja haluaisi mennä sinne, mutta sitten löytääkin parhaan työskentelyvireen aikoihin.. Sitten huomaan tarvitsevani useinta materiaaleja ja en jaksa lähtee käveleen parinkilsan päähän. On se poltettu sienna kiva väri mutta ei se yksinään käy. Tai miksei. Se on mun uus lempiväri.

Olen huomannut että olen tyytymätön ja ahistunut täällä jos olen yksin ja en saa aloitettua tekemään mitään järkevää. Heti kun aktivoidun sosiaalisesti tai piirtämällä olo on ihan eri. Mutta nyt silti harmittaa. Sillä se eyjaffa-joku-kull tulivuori taitaa pilata tyttöjen Ranskan reissun. Yritän olla harmistumatta niin paljon kuin on mahdollista. Yhä silti odottelin tuulen kääntyvän tai muuta vastaavaa ihmettä. Isossa mittakaavassa kun tuota katsoo on tuo harmitukseni pientä ja parempi jäädä jumiin kotiin kuin suomeen. Kai. Olen muutenkin seurannut hyvin tiiviisti koko aihetta. Olen myös samalla viehättynyit siitä, että luonto pystyy samaan maanosan pysähdyksiin. Vielä aina toimivan Euroopan. Mielessäni mietin katastrofileikkejä ja mietin mitä itse tekisin jos nyt ois pakko päästä suomeen.

Alla tosistusaineistoa, ainakin näytän työskentelevän:








Mutta niin,

mitä uutta täällä arroganttien maassa?

- Näin (tai pikemminkin kuulin) marokkolaiset häät. Perinteisiin kuuluu että kaikki vieraat ja ilm. hääparikin ympäri keskustaa ja mesoaa ja roikkuu ulkona ikkunoista
launataina joku orkesteri marssi ikkunani alle.
-Kävin kämpässä, jossa samassa huoneessa oli lasikuitutapettia, liuskekiviseinää, tiiliseinää ja katossa näkyi parrut. Keittiön baarisaarekkeessa oli hyödynnetty metallia ja lasitiiltä. Uskomaton sekamelska erilaisia pintoja.
-Oih, ja löysin kaurahiutaleita (ei ollu muuten itsestäänselvyys), kun söin ekan lautasellisen teki mieli itkeä, puuro on niin hyvää.
-Lisäksi täällä myydään wasan näkkileipää, kaurapaketissa luki myös suomeksi! Ja ruotsiksi! Että rapeita kauranäkkileipiä. Oli hassu fiilis, aivan kuin silmät ois valehdellu.
-Pääsin vihdoin myös pussikaljoittelun makuun..

Lisäksi päätin jäädä tänne, muuttaa maalle ja alkaa kasvattaa hanhia. Tai sitten vaan lähen pikareilille kuten eilen saatiin iiriksen kanssa sovittua. On muuten kohtuutonta että lentolippu berliini-helsinki on halvempi kuin mikään rahtilauttasysteemi suomeen.. mut jee, kiva kun sain matkaseuraa! Huh, 6 viikkoo enää täällä!