Kolme ja puoli viikkoa. Ja aika menee nopeammin kuin ikinä.
Olo on kotiutunut. Väsymys alkaa väistyä ja alan myös tottua siihen että voin hengaa juhlissa tai koulussa ilman että mun tarvii ymmärtää kaikkea ja ilman että mun odotetaan ilmaisevan mitään monimutkaista. Alussa ahdisti eniten se etten pystynyt ilmaisemaan niin hyvin kuin olisin halunnut. Olen siis tottunut kellumaan tilanteissa jo paljon paremmin. Opin lisäksi paljon kirosanoja espanjaksi (en muuten tiennyt et huora lausutaan samalla tavalla siellä kuin meillä).
Täällä on vahva kotibilekulttuuri. Tuntuu että kaikki parhaat jutut on yksityisissä tiloissa. Ja jos tunnet jonkun olet aina itsekin tervetullut. Lisäksi tämä on helpompaa ja halvempaa. Jos viinipullo on 2 e niin oon ottanu tavaksi ostaa kaksi ja viedä tuomisiksi. Juhlissa vallitseekin usein että kaikki juomat ovat yhteisiä. Kai alkoholin halpuudella on suuri osuus tähän.
Huomaan pitäväni eniten perjantaiaamuista koulussa. Sillä tiedän mitä teen (eli litografiaa) ja ihastuttava grafiikan opettaja on todella ihastuttava. Sillä on kultahammas ja se hymyilee niin että se välkkyy. Lisäksi silloin näen koulun siivoojaa, jolla on kieltämättä mehukkaimmat huulipunat mitä ikinä kenelläkään olen nähnyt. Joka kerta eri sävyä.

Torstaina kun pistin pääni KV-koordinaattorin huoneeseen näin sekunninsadasosassa miten sen naama venähti. Kokosi hän sen nopeasti mutta rouva taitaa vihata työtään ja tietää olevansa kyvytön hoitamaan tehtäviään. Innokkaasti se on pakottamassa mua rankankielikurssille, jopa maksullisille. Tekee niin mieli tiuskasta et mene itse englannin kurssille. Koska mä osaisisin sanoa tuon lauseen ranskaksi, mutta se ei englanniksi.
Vihdoin tapasin koulun erasmusopettajan (eilen sain kuulla että on semmonenkin) joka osaa englantia, joka oli tosi mukava, avulias ja ymmärtäväinen. Sain ehkä jotain tolkkua taas ehkä siihen mitä opiskelen. Tuntuu yhä vain tahmealta, ei vain koulun puolesta missä kuljen lukkarin kanssa et ou est, vaan myös mulla on ideoita mitä voisin totetuttaa mutta en saa aikaiseksi. Ylipäätään olen vellonut itsekseni tunnelmissa a) miksi opiskelen tätä b) miksi olen kärsimätön c) pitääkö tehdä aina jotain elämää suurempaa?
ja linnan pihalla ainakin on kevät:

Mun täytyy ihan wikipediasta käydä katsomassa mitä litografia on. : )
VastaaPoistaJotenkin salaisesti toivon että erikoistusit myös tai joko valokuvaukseen, koska siihen sulla on talenttia kolmen Simon Cowellin verran. Haluaisin ehdottomasti että otat meistä perhekuvat kun tulet takaisin sieltä. Palkaksi viiniä. : )
Sarin
Hei muuten. Onks tää sun blogi tarkoitettu vain lähimmille kavereille vai saako tätä mainostaa livejournalissa?
VastaaPoistaSarin
Valokuvaus erikoistumisena on salainen haaveeni, mutta mekaniikan opettelu tökkii.. tottakai otan perhepotretit, se muuten liippaa hyvin asiaa mitä nyt "työstän". Haluan kuljettaa rinta rinnan valokuvaa, piirustusta ja maalausta.
VastaaPoistalitografia eli grafiikkaa jota tehdään litokivella, siihen maalataan ja piirretään ja kivi "muistaa" sen ja sit painetaan niinkuin metalligrafiikkaakin.
Saa mainostaa jos nyt jotakuta kiinnostaa näppäilyvirheinen vuodattaminen, ite en oo kehannu paljoa mainostaa :) ja btw, en tarvi mitään niistä vaatteista mitä teille jätin, tulee ostettuu täältä liikaa ;)
Okei, hyvä tietää niistä vaatteista. Harmi että mä olen lihonut kuin lössykkä enkä voi käyttää niitä. : (
VastaaPoistaLitografia vaikuttaa tosiaan kivalta, mutta silti preferoin sitä valokuvausta. Siitä olisi eniten henkilökohtaista hyötyä sanoo itsekäs. : )
Sarin
Myki mera foton jag vill ha! allors! meit on enää nyssit mää ja elliina täällä. Opiskelijakato: Noora ja Henri lähti menee. ha de så bra :P
VastaaPoistajahas, saadaan siis varmasti kaikki mahtuu niihin koppeihin ens vuonna. henri just lähetti mailii samasta uutisesta. maalareit enää 5. huhhuh.
VastaaPoista